TarhurinApu (harrastajat)

TarhurinApu (harrastajat)

TarhurinApu-tuoteryhmä koostuu harrastelijoille suunnatuista tuotteista. Nämä tuotteet ovat räätälöity sopivan kokoisiksi kotipuutarhoihin ja pienkasvihuoneisiin. Torjuntaeliöiden lisäksi meiltä kasvintuhoojien mekaaniseen torjuntaan liima-ansat. Ne sopivat mm. ripsiäisten, jauhiaisten ja harsosääskien tarkkailuun ja massapyydystämiseen. TarhurinApu-tulostuspankista löydät Pdf-muotoiset ohjeet tärkeimmistä kasvintuhoojista ja niiden torjunnasta sekä myös mm. oman ohjeen chilillä esiintyvien kasvintuhoojien tunnistuksesta ja biologisesta torjunnasta.

Harrastajakäyttöön tarkoitetut torjuntaeliöt lähetetään asiakkaalle postitse. Eliöt tulee tilata tilausta edeltävänä keskiviikkona ja ne postitetaan asiakkaalle tilausta seuraavana keskiviikkona. Lähetämme laskun pääosin sähköpostilla. Mikäli meillä ei ole asiakkaan sähköpostiosoitetta, laitamme laskun paketin mukaan. Nettitilauslomakkeella esiintyviin hintoihin lisätään alv 24% sekä pakkaus-ja toimituskulut 12,50€/lähetys. Huomioithan, että kyseessä on elävä tavara ja tilaukset ovat sitovia.

Postin toimitukset halutessa myös pakettiautomaattiin. Katso automaatit SMARTPOST  ja kerro nettitilauslomakkeen kohdassa ”Viesti (esim. viljelykasvi) ja muut terveiset” halutun automaatin osoite.

Meiltä nyt myös apua matelijapunkkien ja lintupunkkien torjuntaan.

Kysy lisää; tarhurinapu(at)biotus.fi

 

Seuraa meitä nyt myös facebookissa!

 

Tilaa tuotteitamme alla olevan linkin kautta:

tilaukset netin kautta 4- logo

 

 

 

Usein kysytyt kysymykset:

Toimitus ja maksaminen

Tuleeko paketin mukana lasku vai miten maksu hoidetaan?

Harrastelijoille, jotka tilaavat sähköpostitse tai nettisivujen tilauslomakkeen kautta, laitamme laskun sähköpostilla PDF-tiedostona. Puhelimitse tehtyihin tilauksiin, asiakkaille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta sekä feromoni- ja liima-ansa tilauksiin laitamme paperisen laskun paketin mukana

Kauanko laskulla on maksuaikaa?

Laskulla on viikko (7 vrk) maksuaikaa.

Miten torjuntaeliöt säilyvät elävänä ja käyttökelpoisina kuljetuksessa?

Pakkaamme torjuntaeliöt yleensä styrox-laatikoin (talvella pakkasta vastaan, kesällä lämpöä).

Minkälaiset toimitusajat tuotteillanne on?

Edeltävän viikon perjantaihin mennessä saadut harrastaja tilaukset toimitamme seuraavan viikon keskiviikkona (asiakkaalla torstaina). Poikkeuksiakin löytyy ja mikäli varastossa on ylimääräisiä tuotteita, voi toimitus olla mahdollinen jopa samalla viikolla, kun tilaus on saapunut meille.

Paljonko toimituskulut ovat?

Toimituskulut pienille torjuntaeliötilauksille ovat n. 12,50€ (sis. alv 24 %) riippumatta siitä lähteekö paketti SmartPostilla, Postilla tai Matkahuollolla. Feromoni- ja liima-ansatilauksille, jotka lähtevät postin kirjelähetyksinä on n. 4€ (sis. alv 24 %)

Voinko noutaa tuotteen? Jos voin, niin mistä?

Tuotteet voi myös noutaa suoraan Biotukselta. Noudot täytyy kuitenkin aina etukäteen sopia. Mikäli noudat itse tuotteen, emme peri toimitusmaksuja. Biotus Oy:n toimipaikka sijaitsee Forssassa.

Korvaako Biotus Oy epäonnistuneen torjunnan?

Biotus Oy ei vastaa epäonnistuneesta torjunnasta. Torjuntaeliöiden toimivuuteen vaikuttaa muun muassa varastointiolosuhteet, levitysmenetelmät, saastunnantaso sekä ilmasto-olosuhteet. Biotus Oy ei pysty vaikuttamaan näihin tekijöihin. Mikäli lähetyksen perille saaminen epäonnistuu tai tuotteet vaurioituvat lähetyksessä, olethan heti meihin yhteydessä soittamalla tai sähköpostilla. Biotus Oy ei vastaa torjuntaeliöiden laadusta, mikäli paketti seisoo Postin tai Matkahuollon noutopisteessä useita päiviä asiakkaan noutamisen viivästymisen tai noutamatta jättämisen takia.

Tilaaminen

Voiko tavallinen harrastelija tilata kotipuutarhaansa torjuntaeliöitä?

Kyllä, myös harrastajat voivat tilata torjuntaeliöitä. Biotus Oy myy myös pienempiä pakkauskokoja, jotka on suunnattu erityisesti harrastelijoille. Valikoimassamme on myös tarkkailutarvikkeita tuholaisten tarkkailuun ja tunnistamiseen.

Miten voin tilata tuotteita Biotukselta?

Tuotteita voi tilata nettisivujen kautta tilauslomakkeella (tähän linkki tilauslomakkeeseen), sähköpostitse info@biotus.fi tai puhelimitse (03) 438 3195 tai 040 5703536.

Mistä tiedän minkä kokoisen pakkauksen tarvitsen tuholaisongelmaani?

Biotus oy:n nettisivuilta löytyy ohjeita eliölevitysmääristä. Kasvihuone –osiossa jokaisen kasvintuhoojan oman sivun alaosassa on lueteltu kyseistä tuhoojaa vastaan soveltuvat torjuntaeliöt ja levitysmäärät. Jos et kuitenkaan löydä sivuiltamme vastausta, voit myös kysyä meiltä neuvoa. Yhteydenotot otamme vastaan mieluiten sähköpostitse tai tilauslomakkeen viestiosion kautta. Kotiolosuhteissa suosittelemme levittämään reilummin torjuntaeliöitä, kuin ammattiviljelmillä, sillä myös eliöiden kuolleisuusriski on suurempi vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa ja kuivassa huoneilmassa.

Torjuntaeliöt ja niiden käyttäminen

Onko torjuntaeliöiden käytöllä varoaikoja (vrt. kasvinsuojeluvalmisteet)?

Torjuntaeliöillä ei ole varoaikoja. Torjuntaeliöiden käyttö on luonnonmukaista ja turvallista. Heti torjuntaeliöiden levittämisen jälkeen kasvien kanssa voi työskennellä ja kasvien tuottamaa satoa voi syödä.

Soveltuvatko torjuntaeliöt käytettäväksi asuinhuoneistossa?

Optimaalisimmat olosuhteet torjuntaeliöiden käytölle ovat kostea ja lämmin ilmasto. Asuinhuoneistossa ilma on yleensä melko kuiva, joten torjuntaeliöiden toimivuutta ei voida taata. Suosittelemmekin levittämään huoneistossa oleville kasveille reilusti enemmän torjuntaeliöitä, kuin ohjeistuksissamme suositellaan kasvihuoneisiin levitettävän. Torjuntaeliöiden käytöstä ei ole sinällään haittaa sisätiloissa, mutta emme suosittele käyttämään lentäviä torjuntaeliöitä asuintiloissa, sillä niiden lentelyä ympäriinsä ei pysty kontrolloimaan. Lentäviä torjuntaeliöitä ovat esimerkiksi kirvavainokaiset, kirvasääsket, Orius-petoluteet ja leppäpirkot. Petopunkeista ripustettavat pussit (esim. ripsiäispetopunkkipussit) soveltuvat hyvin asuinhuoneistossa käytettäviksi.

Onko torjuntaeliöiden käyttäminen varma torjuntamenetelmä?

Biologisen torjunnan onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Biologinen torjunta onnistuu parhaiten ennakkoon, eli torjuntaeliöitä levitetään kasvustoon jo ennen kuin kasvintuhoojia havaitaan tai heti ensimmäisten kasvintuhoojien havaitsemisen jälkeen. Näkyvät oireet kuten lehtien kellastuminen, nuutuminen ja kuivuminen sekä vihannespunkin seitin löytyminen kasvustosta tarkoittaa yleensä jo pahaa saastuntaa, silloin saattaa olla jo liian myöhäistä lähteä torjumaan kasvintuhoojia yksin torjuntaeliöiden turvin.

Miten voin itse vaikuttaa biologisen torjunnan onnistumiseen?

  • Säilytä torjuntaeliöpakkaukset ohjeiden mukaan levitykseen asti. Huomioi, että toiset eliöt vaativat kylmäsäilytyksen, toiset eivät kestä kylmäsäilytystä.
  • Tilaa torjuntaeliöitä ennemmin liian aikaisin, kuin vasta sitten kun ongelma on päässyt liian pahaksi. Biologinen torjunta tehoaa parhaiten ennakkotorjuntana.
  • Tarkkaile kasvustoa koko kasvukauden ajan. Vihannespunkit lisääntyvät räjähdysmäisesti lämpimällä säällä.
  • Kasvustoa voi sumuttaa vedellä, jotta petopunkit viihtyisivät paremmin. Vihannespunkit taas eivät viihdy liian kosteassa ilmastossa.
  • Tunnista tuholainen ja valitse oikea torjuntaeliö kyseiselle lajikkeelle. Tarvittaessa me Biotukselta autamme valitsemaan sopivan torjuntaeliön juuri sinun ongelmaasi.

Mitä kantoaine sisältää?

Riippuen torjuntaeliöistä, kantoaineena käytetään jotain seuraavista: lesettä, vermikuliittia, multaa, tattarirouhetta tai puupurua.

Voinko olla allerginen torjuntaeliöille tai niiden kantoaineelle?

On mahdollista olla allerginen jollekin torjuntaeliöiden kantoaineille, mutta kertakäyttökäsineitä ja hengityssuojainta käyttämällä allergisoinnin riskit pienenevät. Suurimman osan tuotteistamme voi ripotella kasvustoon suoraan pullosta tai hylsystä, joten periaatteessa torjuntaeliöihin tai niiden kantoaineeseen ei tarvitse koskea ollenkaan.

Voinko itse kasvattaa petopunkkeja kotona?

Kotiolosuhteet eivät sovellu petopunkkien kasvattamiseen.

Levitin torjuntaeliöitä kasveilleni. Milloin ja miten voin havaita, että ne ovat tehonneet?

Petopunkkien vaikutus alkaa näkyä 1-2 viikon kuluessa. Ongelman poistumiseen kokonaan menee kuitenkin useita viikkoja ja kasvuston uusintakäsittely petopunkeilla on suositeltavaa etenkin pahoissa saastuntatapauksissa. Pahoissa vihannespunkkisaastunnoissa on suositeltavaa yrittää hävittää suurin osa vihannespunkeista ensin rypsiöljypohjaisella Booster-valmisteella ja levittää petopunkit vasta Booster-käsittelyn jälkeen. Kirvoja torjuttaessa on myös syytä huomioida, että torjuntaeliöillä kestää viikosta-kahteen, ennen kuin niiden teho alkaa näkyä.

Kauanko torjuntaeliöitä voi varastoida ja missä olosuhteissa?

Pääsääntönä on maksimissaan 1-2 vuorokautta varastointia paketin saavuttua perille. Parhaiten torjuntaeliöt kuitenkin toimivat, jos ne saadaan heti paketin saavuttua levitettyä kasvustoon. Varastointilämpötilat lukevat tuotepakkausten etiketeissä. Pääsääntönä on viileä säilytys kaikille muille torjuntaeliöille, paitsi harsosääskipetopunkeille sekä amerikanleppäpirkoille, jotka säilytetään huoneenlämmössä.

 

Tietoa yleisimmistä kasvintuhoojista:

Vihannespunkin biologinen torjunta

Ansaripetopunkki ja vihannespunkki (kuv. Marika Linnamäki)
Ansaripeto-  ja vihannespunkki (kuv. Marika Linnamäki)

Vihannespunkki

Vihannespunkit ovat 0,3–0,5 mm mittaisia, vihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät (talvehtimasta tulleet tai uusille isäntäkasveille levittäytymään valmistautuvat vihannespunkit ovat punaisia). Vihannespunkit esiintyvät usein pesäkkeinä lehtien alapinnalla. Ne imevät kasvisoluista kasvinesteitä ja syöntijäljet näkyvät lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina, myöhemmin näkyy myös seittiä.

Ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) ja sen toiminta

Aikuinen ansaripetopunkki on punainen, pitkäjalkainen ja noin 0,3 mm kokoinen. Munat ja nuoruusasteet ovat väritykseltään vaaleita, mutta ne muuttuvat punertaviksi vanhetessaan.

Ansaripedoille kelpaavat ravinnoksi kaikki vihannespunkkien eri kehitysvaiheet (muita kasvintuhoojia ansaripedot eivät syö). Ansaripedot voivat hävittää kaikki vihannespunkit  kasvustosta ja kuolla itsekin tämän jälkeen. Ansaripetopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin viikon (25°C). Aikuinen naaras munii vajaan kuukauden mittaisen elämänsä aikana 50–100 munaa. Kuivuudesta ansaripedot eivät välitä (optimikosteus > 60 %). Vihannespunkit puolestaan viihtyvät kuivassa ja kuumassa, joten kasvuston sumutus on eduksi petopunkeille.

Petopunkkien käyttöohjeet

Kasvintuhoojat tulee havaita mahdollisimman varhain. Levitä pedot suoraan kasvin lehdille, saastunta kohtiin reilummin petoja. Käyttömäärä vaihtelee saastunnan tason mukaan (20–50 kpl/m2). Kotioloissa kannattaa mieluummin levittää reilusti petoja kuin liian vähän. Levitys kannattaa tehdä mahdollisemman nopeasti petojen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan esim. keskipäivän helteessä. Ansaripetopunkkeja voidaan säilyttää 8–10 asteessa vaakatasossa 1–2 päivän ajan. Torjunnan teho alkaa näkyä noin kahden viikon kuluttua. Ansaripetoja voidaan käyttää ympäri vuoden. Ilmankosteuden tulisi olla yli 60%. Petopunkit eivät viihdy kuivassa huoneilmassa, joten emme takaa torjunnan onnistumista sisätiloissa.

Ripsiäisten biologinen torjunta

Ripsiäiset
Aikuinen ripsiäinen liima-ansaan liimautuneena (kuva Marika Linnamäki).

Ripsiäinen

Ripsiäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Väriltään ne voivat olla mm. rusehtavia, kellertäviä tai mustia. Nuoruusasteet ovat värittömiä. Ripsiäisiä on useita eri lajeja, mutta pääpiirteissään aikuiset ripsiäiset näyttävät samalta: niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä. Nuoruusasteet ovat siivettömiä.

Ripsiäinen munii kasvisolukkoon. Munat ovatkin hyvin suojassa mm. torjunta-ainekäsittelyiltä sekä pedoilta. Ripsiäiset esiintyvät yleensä lehtien alapinnoilla. Ripsiäisvioitus on ehkä helpompi tunnistaa kuin itse kasvintuhooja: hopeanhohtoiset laikut, joissa on mustia ulostepisteitä, ovat usein merkki ripsiäisistä.

Ripsiäispetopunkki (Amblyseius cucumeris) ja sen toiminta

Aikuinen ripsiäispetopunkki on noin 0,3 mm pituinen, väriltään kellertävän punertava. Nuoruusvaiheet ovat lähes värittömiä. Pedot juoksevat vikkelästi pitkin lehteä ja niitä voi olla vaikea havaita. Petopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 6–9 päivää (25°C). Pedot voivat elää kasvustossa useamman viikon ajan, mikäli niille on riittävästi ravintoa saatavilla, ja olosuhteet ovat muuten suotuisat (yli 65 % kosteus). Petopunkkien mieluisinta ravintoa ovat ripsiäistoukat. Aikuisia ripsiäisiä pedot eivät syö, niitä kannattaa pyydystää mekaanisesti keltaisilla liima-ansoilla.

Petopunkkien käyttöohjeet

Ripsiäiset tulee havaita mahdollisimman aikaisin. Levitä pedot suoraan kasvin lehdille. Petopunkkipakkauksessa on sekä aikuisia, nuoruusasteita että petopunkkien munia. Käyttömäärä vaihtelee saastunnan tason mukaan. Kotioloissa petoja on kuitenkin hyvä levittää reilusti, 300–500/m2. Levitä pedot mahdollisemman nopeasti niiden saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan esim. keskipäivän helteessä. Petoja voidaan säilyttää 8–12 asteessa 1–2 päivän ajan. Säilytä pakkaus vaakatasossa. Torjunnan teho näkyy noin kahden viikon kuluttua. Ripsiäispetopunkkien munat tarvitsevat vähintään 65 % kosteuden kuoriutuakseen, tätä alemmassa kosteudessa munat eivät kehity. Siksi petopunkit eivät välttämättä viihdy huoneilmassa. Emme takaa torjunnan onnistumista sisätiloissa.

Petopunkkipussit ripustetaan kasvin lehtihankoihin, mieluiten varjoisiin paikkoihin. Joka pussissa on pieni reikä, josta pedot lähtevät liikkelle, kun evääksi pakattu ruoka loppuu. Pussipedot lisääntyvät pusseissa ja leviävät kasvustoon jopa 4-8 viikon ajan, mikäli lämpötila ei nouse liian korkeaksi ja kosteus pysyy suhteellisen korkeana.  Huom! Pusseja ei kuulu avata!

Harsosääskien biologinen torjunta

Harsosääski liima-ansassa. (kuv. Marika Linnamäki)
Aikuinen harsosääski liima-ansassa (kuv. Marika Linnamäki)

Harsosääsket

Aikuiset harsosääsket ovat 3-5 mm:n mittaisia, hoikkia, tummia sääskiä. Niillä on helminauhamaiset, noin puolen ruumiin pituiset tuntosarvet. Harsosääskien jalat ovat pitkät. Siipien suonitukselle on tyypillistä siiven kärkeen päättyvä heinähankokuvio: hangon varsi alkaa siiven tyvestä ja piikit päättyvät siiven reunoihin. Harsosääsken toukat ovat jalattomia, vaalean läpikuultavia- valkoisia ja niillä on mustapääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm:n pituiseksi. Toukka koteloituu maahan.

Harsosääskien elämänkierto (muna, kolme toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen) kestää 3-4 viikkoa (24°C). Naaraat munivat 100-150 munaa viikon pituisen elämänsä aikana. Kuoriuduttuaan toukat elävät kasvualustan pinnalla, syöden pistokkaiden ja taimien hienoja hiusjuuria sekä kasvupisteen kallussolukkoa. Lisäksi sekä toukat että aikuiset harsosääsket syövät erilaisia leviä, sienirihmastoa sekä kaikenlaista mätänevää orgaanista ainesta.

Harsosääskipetopunkki (Hypoaspis)a sen toiminta

Hypoaspis -punkkien nuoruusasteet ja aikuiset ovat petoja. Ne lävistävät saaliinsa suuosillaan ja imevät tämän elinnesteet. Yksi punkki voi syödä 8 pientä harsosääskitoukkaa päivässä. Harsosääskipetopunkkien kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 20 vuorokautta (20°C).

Harsosääskipetopunkit ovat pitkäikäisiä. Ne säilyvät kasvualustassa jopa 2-3 kuukautta, jos niillä on tarpeeksi ravintoa saatavana Pitkäikäisyytensä ja moniruokaisuutensa takia Hypoaspis –punkit sopivat hyvin ennakkotorjuntaan.

Petopunkkien käyttöohjeet

Harsosääkipetopunkit sopivat nopean elämänkiertonsa ja pitkäikäisyytensä takia hyvin varsinkin ennakkotorjuntaan. Punkit levitetään kantoaineessaan pieniin kasoihin suoraan kasvualustan päälle. Jos ruukut ovat irrallaan toisistaan pitää jokaiseen ruukkuun laittaa oma kasa kantoainetta petoineen. Yleensä kertalevitys riittää.

Harsosääskipetopunkit ovat pitkäikäisiä: ne säilyvät ja lisääntyvät kasvualustassa jopa kuukausia, mikäli niillä on riittävästi ravintoa saatavilla. Ennakkotorjuntaan: 100-150 punkkia/m2 , lievään saastuntaan: 250 punkkia/m2  ja pahaan saastuntaan: 500 punkkia/m2 . Huom; harsosääskipetopunkki ei kestä säilytystä jääkaapissa.

Kirvojen biologinen torjunta

Kirvat

Kirvat ovat pehmeäihoisia, aikuisena 1,5-4 mm:n mittaisia, siivellisiä tai siivettömiä hyönteisiä. Kirvojen ruumis on pulleahko ja sen takaosassa on yleensä selkäputket. Kirvojen jalat ja tuntosarvet ovat pitkät ja hennot. Kirvojen nuoruusasteet muistuttavat aikuisia kirvoja, joskin ovat näitä kooltaan pienempiä.  Kirvat heikentävät kasveja imemällä niistä kasvinesteitä.  Kirvat lisääntyvät nopeasti. Lisääntyminen on usein neitseellistä ja naaraat synnyttävät eläviä poikasia (noin 60-100/naaras), jotka puolestaan alkavat lisääntyä jo viikon kuluttua syntymästään! Nuoruusvaiheiden välillä kirvat luovat nahkansa ja näitä irtonaisia nahkoja näkyykin usein myös kasvien lehdillä.

Kirvojen biologinen torjunta

Kirvoja voi torjua joko ns. ”vainokaissekoitus -putkiloilla” (ennakkotorjunta) tai pahemmissa saastuntatapauksissa harsokorentotoukilla.

Vainokaissekoitus-putkilot sisältävät eri vainokaislajeja, jotka loisivat monia eri kirvalajeja. ”VerdaProtect”-putkiloa voi esim. käyttää harrastajakasvihuoneissa. Pienillä aloilla levitetään yksi putkilo/harrastajakasvihuone, putkilosta kuoriutuu pitkällä aikavälillä (2–3 viikkoa) vainokaisia. Ennakkotorjuntaan. Korjaavaan torjuntaan suosittelemme esim. harsokorentotoukkia.

Harsokorentotoukat (Chrysopa spp.) toimitetaan tattarikuorirouheen seassa. Toukat kantoaineineen ripotellaan suoraan kirvapesäkkeiden päälle. Niitä voidaan  käyttää lähes kaikkien kirvalajien torjuntaan kotioloissa (tosin esim. isoruusukirva saattaa olla hankalasti torjuttava). Harsokorento toukat syövät jopa useita satoja kirvoja kehityksensä aikana. Kirvojen ohella harsokorennot syövät myös mm. punkkeja ja ripsiäisiä. Aikuiset harsokorennot eivät ole petoja vaan ne käyttävät ravinnokseen esim. siitepölyä ja mettä. Optimiolosuhteet harsokorentotoukkien käytölle on 22-25 asteessa, lämpötilojen kriittiset ylä- ja alarajat ovat 10 ja 35 astetta.

 

Muita kasvintuhoojia:

Villakilpikirvojen torjunta amerikanleppäpirkoilla

Etanoiden torjunta Nemaslug-sukkulamadoilla

Uurrekorvakärsäkkäiden torjunta sukkulamadoilla

Mansikkapunkin biologinen torjunta

 

Matelijapunkit:

Matelijapunkit (Ophionyssus natricis)

Matelijapunkit

Matelijapunkit loisivat lähinnä käärmeitä, mutta niitä voi löytää myös kilpikonnista, liskoista, krokotiileistä sekä muista matelijoista. Matelijapunkkien nuoruusasteet ovat vaaleita tai kellertävän ruskeita. Aikuiset matelijapunkit ovat 0,6 – 0,13 mm pituisia ja väriltään ne ovat tummanpunaisia, ruskeita tai mustia.

Punkit tekevät imentäreiän käärmeen suomujen välissä olevaan pehmeämpään nahkaan, jota kautta myös taudit pääsevät leviämään (mm. Aeromonas spp ja Inclusion Body Disease (IBD)). Matelijapunkit voivat myös toimia IBD-taudin levittäjinä.

Näkyviä matelijapunkin aiheuttamia oireita ovat kutinan aiheuttama hankautuminen terraarion kalusteita vasten, lisääntynyt vedessä kylpeminen, masentuneisuus ja laihtuminen. Matelijapunkkeja voi nähdä käärmeen nahan pinnalla kävelemässä ja imemässä verta.

Matelijapunkeilla on viisi eri elinvaihetta: muna, toukka, kaksi nuoruusvaihetta sekä aikuinen. Elinkierto munasta aikuiseksi vie yleensä noin 13–19 vuorokautta. Toukkavaihe kestää 1-2 vuorokautta, jonka aikana se ei pahemmin liiku eikä syö. Jokaisessa elinvaiheessa (pois lukien munavaihe) punkki tarvitsee matelijanverta, jotta se voi kehittyä seuraavan kehitysasteeseen. Aikuinen punkki elää jopa 40 vuorokautta. Matelijapunkki pärjää jopa 31 vuorokautta syömättä.

Aikuiset matelijapunkit munivat noin 20 munaa kosteaan ja lämpimään paikkaan. Aikuiset punkit syövät noin viikon välein ja munivat aina syömisen jälkeen. Elämänsä aikana yksi punkki munii noin 60–80 munaa. Munien väri vaihtelee valkoisesta ruskeaan. Yleisemmin munia löytyy kosteista ja pimeistä paikoista, harvemmin käärmeen päältä. 25 °C lämpötilassa munat kehittyvät 2-3 vuorokaudessa, mikäli ilmankosteus on yli 85 %. Optimilämpötila matelijapunkkien kehittymiseen ja lisääntymiseen on 24 – 29 °C. Ne myös viihtyvät hyvin kosteassa ilmassa (optimi 70 – 90 RH %). Kaikki matelijapunkkien kehitysvaiheet kuolevat yli 41 °C ja alle 2 °C sekä jos ilmankosteus laskee alle 20 RH %.

Lähde matelijapunkki artikkeliin: Biological services , Australia http://www.biologicalservices.com.au/mites/snake-reptile-mite-92.htm

Harsosääskipetopunkit

Harsosääskipetopunkkeja on jo vuosia käytetty kasvihuoneviljelmillä harsosääskitoukkien biologisessa torjunnassa mm. yrteillä ja salaateilla. Niitä käytetään myös kanaloissa kanapunkkien torjunnassa. Petopunkkien käyttö matelijapunkkeja vastaan on vielä kehitystyön alla, mutta asiakkailta saatujen palautteiden perusteella harsosääskipetopunkit ovat toimineet hyvin matelijapunkkeja vastaan.

Aloita matelijapunkkien torjunta puhdistamalla koko terraario ja kalusteet. Levitä petopunkit puhdistettuun terraarioon, erityisesti kohtiin, missä matelijapunkkeja on havaittu. Petopunkit ovat huomattavasti pienempiä kuin matelijapunkit, mutta useampi petopunkki käy yhden matelijapunkin kimppuun. Petoja tulee levittää runsaasti, jotta ne pystyvät pitämään matelijapunkit kurissa. Petopunkkilevitys suositellaan toistettavan 3-4 viikon kuluttua tai heti jos matelijapunkkeja ilmaantuu uudestaan.

Kysy tarkemmat levitysohjeet meiltä!

 

 

etu_tarhurinapu