Mansikkapunkki

Mansikkapunkki Tuomo TuovinenTunnistus

Mansikkapunkkinaaras on 0,25 mm pitkä, litteänsoikea, kiiltävä, vaalean ruskehtava ja lähes karvaton. Punkit voi erottaa luupilla, mutta ei paljain silmin.

Vioitus

Oireet on helpompi havaita kuin itse tuholainen: nuorien lehtien väritys muuttuu hieman ruskehtavaksi, lehtiruodit lyhenevät ja ovat tavanomaista karvaisempia. Saastunnan edetessä kasvi muuttuu kitukasvuiseksi.

Mansikkapunkki heikentää mansikkakasvuston sadontuottokykyä ja siten vähentää viljelyn kannattavuutta. Elo–syyskuussa ylisuureksi kasvanut mansikkapunkkikanta vaarantaa seuraavan sadon kukka-aiheiden kehittymisen ja sitä kautta vaikuttaa suoraan tulevan kauden satoon.

Vasta kun saastunta on 10-20 punkkia/lehti voidaan imennän aiheuttamia oireita havaita silmin. Punkkimäärän ollessa satoja punkkeja/lehti, lehdet eivät kehity lainkaan ja ne muuttuvat ruskeiksi. Tämä johtaa kasvin kehityksen pysähtymiseen tai kasvin kuolemaan.

Biologia

Mansikkapunkki naaraat talvehtivat kasvupisteiden lähellä syvällä kasvin tyviosissa. Ne munivat nuorten, avautumattomien (suppulehdet) lehtien sisään 2-3 munaa päivässä. Lehtien avautumisen jälkeen punkit hakeutuvat pois lehdiltä siirtyäkseen uusiin lehdenalkuihin ja lisääntymistä varten. Yhden mansikkapunkkisukupolven kehitys kestää noin 10-12 vuorokautta ja vuodessa mansikkapunkilla on noin 3-4 sukupolvea. Mansikkapunkit eivät kulje juuri lainkaan maata pitkin ja kasvustossakin ne siirtyvät vain lyhyitä matkoja.

 

Torjuntaeliöt

Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris)

Ripsiäispetopunkki Neoseiulus cucumeris Biotus Oy Jarmo HolopainenPääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Neoseiulus cucumeris -petopunkkia käytetään ripsiäistorjunnassa sekä vihanneksilla että kukilla. Mansikalla sitä käytetään mansikkapunkin torjuntaan.

Toiminta ja biologia

Aikuinen Neoseiulus cucumeris on noin 0,3 mm pituinen, väriltään kellertävä-punertava. Nuoruusvaiheet ovat lähes värittömiä. Petopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 6-9 päivää (25 °C). Aikuinen punkkinaaras munii noin 2 munaa päivässä (25 °C) jopa kolmenkymmenen päivän ajan, mikäli niille on riittävästi ravintoa saatavilla. Viileämmissä olosuhteissa muninta hidastuu puoleen. A. cucumeris -petopunkki ei kuitenkaan mene lepotilaan, vaikka päivä on lyhyt ja valoa vähän. Aikuinen ripsiäispetopunkki tappaa päivässä vain 2-3 ripsiäistä. Siksi torjunnan onnistuminen vaatii paljon ja usein toistettuja petopunkkilevityksiä.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • 250 000 petoa / 5 litran hylsy (kantoaine; lese ja vermikuliitti)
  • 50 000 petoa / 1 litran hylsy (kantoaine; lese ja vermikuliitti)
  • 50 000 petoa / 0,5 litran pullo, konsentroitu (kantoaine; lese ja vermik.)
  • 25 000 petoa / 0,5 litran pullo (kantoaine; lese ja vermikuliitti)
  • 100 pussia ripustimen kanssa tai ilman (1000 petoa / pussi)
  • 250 pussia ripustimen kanssa tai ilman (1000 petoa / pussi)
  • 500 pussia ripustimen kanssa tai ilman (1000 petoa / pussi)

Käyttöohje

Neoseiulus cucumeris -petopunkkeja on saatavana sekä pusseissa että pulloissa. Pussipetoja käytetään lähinnä ennakkotorjuntaan sekä silloin, kun kantoainetta ei haluta kasvustoon (esimerkiksi kukilla). Pussipedot lisääntyvät ripustuspusseissa ja leviävät niistä kasveille jopa 4-8 viikon ajan. Leviäminen tosin riippuu lämpötilasta ja kosteudesta (esim. hellejaksojen aikana pussien kuntoa on tarkkailtava kuivumisen varalta ja varauduttava uusintalevityksiin). Pussien kunto kannattaakin tarkistaa avaamalla pussi sekä katsomalla näkyykö pussissa vielä sekä peto- että näiden evääksi pakattuja homepunkkeja. Pussit ripustetaan lehtihankoihin varjoisiin kohtiin.

Pulloissa ja hylsyissä toimitettavia ”irtopetoja” käytetään silloin, kun kasvustossa on jo havaittavissa runsaammin ripsiäisiä. Irtopetoja voidaan käyttää myös ennakkotorjuntaan. ”Irtopetoja” kannattaa levittää myös heti istutuksen jälkeen, mikäli on odotettavissa, että ripsiäisiä ilmaantuu kasveille heti. Myös mansikalla käytetään ”irtopetoja”.

Huomioitavaa

Sekä irto- että pussipetoja voidaan säilyttää 10-15 asteessa 1-2 päivän ajan. Säilytä pullot ja hylsyt vaakatasossa, sekä petopunkkipussit ilmavasti, jotta punkeille haitallista hiilidioksidia ei pääse kertymään liikaa pussien läheisyyteen. On suositeltavaa levittää petopunkit heti tuotteen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan keskipäivän helteiden aikaan.

Mikä on mansikkapunkkitilanne sinun pelloillasi?

Mansikkapunkkianalyysi

Mansikkapunkki on jatkuvasti kasvava ja taloudellisia tappioita aiheuttava ongelma mansikkaviljelmillä. Elo–syyskuussa ylisuureksi kasvanut mansikkapunkkikanta vaarantaa seuraavan sadon kukka-aiheiden kehittymisen ja sitä kautta vaikuttaa suoraan tulevan kauden satoon. Mansikkapunkin biologinen torjunta perustuu Amblyseius -petopunkkien vuosittain tehtäviin levityksiin. Petopunkit käyttävät ravinnokseen mansikkapunkkeja ja muita kasveilla eläviä punkkeja, ripsiäisiä sekä hyönteisravinnon puutteessa siitepölyä. Jos epäilet punkkisaastuntaa lohkoillasi tai haluat varmistaa tilanteen, ota yhteyttä elokuun loppuun mennessä. Varmistetaan yhdessä ensi kesän hyvä sato!

Mansikkapunkkianalyysiin kuuluu lehtien silmämääräinen tarkastelu; pikamääritys onko/eikö ole mansikkapunkkia. Silmämääräisen tarkastelun tulokset lähetetään viljelijälle heti niiden valmistuttua. Lisäksi näytteestä tehdään pesunäyte, josta tutkitaan tarkemmin mansikka- ja muut punkit. Pesunäytteen tulokset lähetetään viljelijälle myöhemmin syksyllä. Tulosten perusteella voidaan mm. arvioida biologisen/ kemiallisen torjunnan onnistumista, tehdä kemiallisen torjunnan tarvearvio sekä miettiä seuraavan kauden torjuntatoimia (esimerkiksi petopunkkien käyttöä mansikkapunkin torjunnassa).

Näytteenotto:

Näyte voidaan kerätä tasaisesti koko lohkolta tai lohkon jostain tietystä osasta. Näytteen voi ottaa myös erikseen esimerkiksi lajikkeittain, istutusvuosittain tai taimien alkuperän mukaan. Oireettoman kasvuston voi myös tutkituttaa kesän lopulla, sillä täysin oireettomassakin kasvissa voi olla kymmeniä mansikkapunkkeja ja munia/lehti. Omataimituotannossa mansikkapunkkianalyysi on erityisen tarkoituksenmukaista. Näytteen on oltava tarpeeksi kattava. Luotettavan tuloksen saamiseksi tarvitaan ainakin 100 suppulehteä tutkittavalta alueelta. Vain avautumattomat nuoret lehdet kelpaavat näytteeksi. Laita näytteet (kustakin tutkittavasta lohkosta erikseen) esim. Minigrip-pussiin. Kirjoita pussin päälle seuraavat tiedot: päivämäärä, lohko, lajike sekä muut oleelliset tiedot, jotta itse tiedät mistä näytteestä on kyse. Lähetä näytteet meille postitse yhteystietojesi kera.

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ammattiviljelijät:
info(at)biotus.fi
Puh. 040 5703536
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)

Kotipuutarhurit (TarhurinApu):
050 309 0810
neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16