Villakilpikirvat

Villakilpikirva Katrianna Leino Biotus OyTunnistus

Suomessa kilpikirvoja esiintyy joillakin puuvartisilla kasveilla, esimerkiksi puna- ja mustaherukalla, karviaisella ja hedelmäpuilla sekä kasvihuoneissa lähinnä koristekasveilla. Kilpikirvojen kilpi, jonka ne erittävät itsensä ja jälkeläistensä suojaksi, voi olla joko jauhemaisen suomuinen (villakilpikirvat: kauno- ja villakilpikkä) tai kova ja vahamainen (nappikilpikirvat). Aikuiset kilpikirvanaaraat ovat siivettömiä, eikä niillä ole selkeästi erotettavaa päätä, keski- tai takaruumista. Kaikilla lajeilla ei ole edes jalkoja. Lisäksi niiden tuntosarvet ovat surkastuneet pois. Harvoin tavattavat koiraat ovat enemmän hyönteismäisiä.

Vioitus

Kilpikirvojen nuoruusasteet ja naaraat ovat kasvintuhoojia, jotka vioittavat kasveja imemällä niiden solunesteitä ja erittämällä kasveja tahraavaa mesikastetta. Kilpikirvat saattavat myös levittää kasvien virustauteja. Aikuiset koiraat eivät vioita kasveja.

Biologia

Monet kilpikirvalajit lisääntyvät neitseellisesti. Naaras munii kilpensä alle suojaan suuren määrän munia, joista toukat kuoriutuvat. Usein ainoastaan ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva, muut vaiheet pysyttelevät paikoillaan ravintokasvilla. Villakilpikirvojen heimossa naarailla on sentään jalat ja ne pystyvät jonkin verran liikkumaankin.

Kaunokilpikkä (Pseudococcus longispinus)

Kaunokilpikän isäntäkasvivalikoimaan kuuluvat esimerkiksi hienohelma, begonia, palmut, kiinanruusu, liljat ja kaktukset. Kaunokilpikkänaaraat elävät lehden pintaan kiinnittyneinä. Ne ovat noin 3-5 mm pitkiä ja ne erittävät ruumiinsa ympärille kellertävän tai harmahtavan vahapeitteen. Aikuisen naaraan tunnistaa kahdesta pitkästä, ruumiin peräpäässä olevasta säikeestä. Nämä säikeet ovat yhtä pitkiä kuin hyönteisen ruumis.

Villakilpikkä (Planococcus citri)

Villakilpikän isäntäkasvivalikoimaan kuuluvat muun muassa amaryllis, saniaiset, orkideat ja eri Citrus -suvun kasvit. Villakilpikän keltaiset munat ovat naaraan erittämän munasäkin suojassa. Toukat ovat 0,5-4 mm, pyöreänsoikeita. Vahakerros kehittyy niiden pinnalla vasta ensimmäisen toukka-asteen jälkeen. Aikuinen villakilpikkänaaras on ovaalin muotoinen, 4-5 mm pitkä, 1,5 mm leveä. Se erittää ympärilleen villamaisen suojuksen, joka voi olla 5-15 mm. Aikuisella naaraalla saattaa näkyä pituussuunnassa harmahtava raita selkäpuolella. Villakilpiköiden imentä heikentää kasvia. Suurin haitta on villakilpiköiden erittämä mesikaste ja siinä elävät noki- ja härmäsienet. Lisäksi villakilpikät erittävät kasveihin myrkkyjä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin kasvien epämuodostumista.

Torjuntaeliöt

Amerikanleppäpirkko (Cryptolaemus montrouzieri)

Amerikanleppäpirkko Cryptolaemus montrouzieri Biotus Oy Katrianna LeinoAmerikanleppäpirkko toukka Cryptolaemus montrouzieri Biotus Oy Katrianna Leino

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Amerikanleppäpirkko on yksi tärkeimmistä villakilpikirvojen torjuntaeliöistä.

Toiminta ja biologia

Sekä aikuiset että toukat ovat petoja. Niille kelpaa ravinnoksi kaikki villakilpikirvojen eri kehitysasteet. Yksi amerikanleppäpirkko voi syödä elinaikanaan jopa 300 villakilpikirvaa. Aikuiset amerikanleppäpirkot ovat noin 4 mm, niiden etu- ja takapää ovat oransseja. Muu ruumis on ruskeanmusta. Munat naaras munii yksittäin villakilpikirvayhdyskuntien sekaan. Toukka kuoriutuu 8 päivässä ja noin 2 viikossa se kasvaa yli senttimetrin mittaiseksi. Toukka muistuttaa villakilpikirvoja, sen erottaa villakilpikirvoja nopeammasta liikkeestä, sekä tummasta alapuolesta. Aikuiset petokuoriaiset voivat elää jopa 2 kuukautta (mikäli niillä on riittävästi ravintoa saatavana), jona aikana naaras munii 400-500 munaa.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • 25 amerikanleppäpirkkoa / rasia (kantoaine paperisilppu)
  • 100 amerikanleppäpirkkoa / rasia (kantoaine paperisilppu)
  • 100 amerikanleppäpirkko toukkia / rasia (kantoaine paperisilppu)
  • 500 amerikanleppäpirkon toukkaa / rasia (kantoaine paperisilppu)

Amerikanleppäpirkot toimitetaan aikuisina.

Käyttöohje

Amerikanleppäpirkot levitetään suoraan saastuntapesäkkeisiin: 2 yksilöä/m2 ja pahoihin saastuntakohtiin 10 yksilöä/m2.

Huomioitavaa

Amerikanleppäpirkkoja voidaan säilyttää muutaman päivän ajan huoneenlämmössä (15-20°C), auringonvalolta suojattuna. Amerikanleppäpirkkojen käyttö vaatii yli 19 asteen keskilämpötilan, kosteuden tulee olla yli 60% ja päivänpituuden >12 tuntia. Amerikanleppäpirkot ovat herkkiä kylmyydelle ja niitä ei tule säilyttää jääkaapissa!

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Puh. (03) 438 3195 / 040 5703536
info(at)biotus.fi

Kotipuutarhurit (TarhurinApu)
050 309 0810

Biotus

TarhurinApu

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9