Kirvat

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Vainokaissekoitus-putkiloita (XX Protect) käytetään kirvojen ennakkotorjunnassa. Putkilot sisältävät eri vainokaislajeja (Aphidius ervi, A. matricariae, A.colemani, Ephedrus cerasicola, Praon volucre, Aphelinus abdominalis), joilla torjutaan eri kirvalajeja.

Toiminta ja biologia

Vainokaiset ovat putkiloissa muumioina. Ensimmäiset vainokaiset kuoriutuvat vajaan viikon kuluttua putkien kasvustoon asettamisesta. Vainokaiset alkavat etsiä kirvoja, joita loisia. Muutaman päivän kuluttua loisinnasta kirva lopettaa syömisen ja lisääntymisen kirvavainokaisen jatkaessa kehitystään kirvan sisällä. Loisitut kirvat muuttuvat loisinnan loppuvaiheessa paperipussimaisesti pullistuneiksi, harmaanruskeiksi muumioiksi. Kirvamuumioita alkaa näkyä 10-15 vuorokauden kuluttua ensimmäisistä eliölevityksistä. Vainokaisia kuoriutuu putkiloista noin 2-3 viikon ajan.

Pakkaukset

• FresaProtect (mansikalle)
• BerryProtect (vadelma sekä muut marjakasvit)
• OrnaProtect, VerdaProtect sekä BasilProtect (salaatit, yrtit sekä vihannekset)

Autamme mielellämme määrittelemään juuri sinun viljelmällesi sopivat XXProtect-tuotteet.

Käyttöohje

Vainokaisputkiloita käytetään 1 putkilo/200m2 (pienoiskasvihuoneet 1/huone). Vainokaisputkiloita on käytettävä säännöllisesti (uusintalevitys joka 2 tai 3 viikko, putkilotyypistä riippuen). Jos kirvoja ilmaantuu ennakkotorjunnasta huolimatta, tarvitaan lisätoimenpiteitä (kirvasääskiä tai muita petoja tai kemiallinen torjunta).

Huomioitavaa

Vainokaisputkiloita voidaan varastoida 1-2 päivää ennen käyttöä 8-10 asteessa, joskin on suositeltua levittää ne mahdollisemman nopeasti lähetyksen saapumisen jälkeen. Protect –putkilot soveltuvat käytettäväksi myös alhaisissa lämpötiloissa, sillä niissä olevat vainokaislajit lentävät ja etsivät saalista jopa 10 °C:ssa. Sen sijaan kovin lämpimässä (25-30°C:ssa) vainokaisten toiminta heikkenee.

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Harsokorentoja voidaan käyttää lähes kaikkien kirvalajien torjuntaan, erityisesti persikka- ja tupakkakirvan sekä sekä kurkkukirvan torjuntaan. Sen sijaan ansari- ja isoruusukirva saattavat olla hankalia torjuttavia. Kirvojen ohella harsokorennot syövät myös mm. ripsiäisiä ja vihannespunkkeja. Niiden tiedetään myös syövän mm. villakilpikirvoja, perhosten munia, kaskaita ja jopa omia lajitovereitaan. 

Toiminta ja biologia

Ensimmäisen ja toisen asteen harsokorentotoukat ovat 2-3 mm pitkiä (tämän kokoisina harsokorennot toimitetaan myös kasvihuoneisiin käytettäväksi). Täysikasvuiset toukat ovat jopa 1 cm mittaisia. Toukat syövät jopa useita satoja kirvoja kehityksensä aikana. Toukat ovat hyvin liikkuvaisia ja ne siirtyvät helposti kasvilta toiselle, kunhan kasvit vain koskevat toisiinsa. Toukka koteloituu pallomaiseen kotelokehtoon. Aikuiset harsokorennot ovat vihertäviä, nimensä mukaan harsosiipisiä hyönteisiä. Aikuiset harsokorennot eivät ole petoja vaan käyttävät ravinnokseen esim. siitepölyä ja mettä.

Pakkauskoot ja kantoaineet

• Harsokorento (Chrysopa spp.) 500 kpl / pakkaus (kantoaine tattarinkuorirouhe)
• harsokorento (Chrysopa spp.) 1000 kpl / pakkaus (kantoaine tattarinkuorirouhe)
• harsokorento (Chrysopa spp.) 10 000 kpl / pakkaus (kantoaine tattarinkuorirouhe)

Käyttöohje

Toukat levitetään kasvustoon kantoaineineen päivineen, suoraan kirvapesäkkeiden päälle. Pahoihin saastuntakohtiin reilummin toukkia.

Huomioitavaa

Harsokorennoista on apua kasvihuoneessa ainoastaan niin kauan kun harsokorennot ovat toukka-asteena, aikuiset harsokorennot eivät lisäänny kasvihuoneessa. Optimiolosuhteet harsokorentojen käytölle on 22-25 asteessa, lämpötilojen kriittiset ylä- ja alarajat ovat 10 ja 35 astetta.

Harsokorennon toukkia voidaan varastoida muutaman päivän ajan 10 asteessa.

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Kirvasääski sopii lähes kaikkien kasvihuoneissa esiintyvien kirvalajien torjuntaan kaikissa kasvustoissa. Kuitenkin kasveilla, joilla on karvaiset lehdet, torjuntateho voi olla odotettua heikompi.

Toiminta ja biologia

Kirvasääskinaaras munii oranssit, pitkulaiset (noin 0,3) munat suoraan kirvapesäkkeisiin. Toukat (0,3-3 mm) voivat olla joko oransseja, punaisia tai ruskeita. Kirvasääsken toukka on kirvoja saalistava peto. Toukka halvaannuttaa saaliinsa myrkyllä ja imaisee tämän jälkeen sen elinnesteet. Aikuinen kirvasääski on noin 2 mm, hento, pitkäjalkainen hyönteinen. Aikuinen kirvasääski syö vain kirvahunajaa.

Aikuiset kirvasääsket lentävät ainoastaan illalla tai yöllä etsimään kirvahunajaa kirvapesäkkeistä. Ne munivat kirvojen läheisyyteen. Naaras munii 8-12 vuorokautta kestävän elämänsä aikana 100-140 munaa. Munista kuoriutuu parissa päivässä toukkia, toukkavaihe kestää 5-6 päivää. Toukka koteloituu maahan, kotelovaihe kestää 10-14 päivää. Kirvasääsken koko elämänkierto munasta aikuiseksi kestää noin 3,5 viikkoa.

Pakkauskoot ja kantoaineet

• Kirvasääskikotelo 1000 kpl/ pullo (kantoaine puupuru)
• kirvasääskikotelo 2000 kpl/pullo (kantoane puupuru)

Käyttöohje

Kirvasääskilevitykset aloitetaan heti, kun kirvoja havaitaan. Kirvasääskikotelot levitetään kostealle kasvualustalle. On suositeltavaa levittää yksi keko koteloita / 50 m². Kaada keko pahoin saastuneiden kasvien alle. 1-2 viikkoa ensimmäisestä levityksestä alkaa näkyä oransseja kirvasääsken toukkia kirvojen seassa. Muovien tai märän kasvualustan päällä kirvasääsken koteloituminen ja koteloiden hengissä säilyminen on hankalaa. Jos kasvihuoneen maapohja on peitetty muovilla, sääskien koteloituminen estyy eivätkä sääsket lisäänny normaalisti. Tällöin levityksiä tulisi tehdä viikon välein, kunnes haluttu torjuntatulos on saavutettu.

Lievä saastunta: 1-2 kirvasääskeä / m², viikon tai kahden viikon välein. Torjuntateho on riittävä kun kirvasääskitoukka tai -muna löytyy 5 kirvan ryhmästä (peto kirvasuhde 1:5) kahden viikon sisällä levitysten aloittamisesta.

Huomioitavaa

Päivänpituuden alittaessa 14 tuntia kirvasääski menee lepotilaan ja kuoriutuu vasta keväällä päivien pidentyessä. Luonnonoloissa kirvasääski on lepotilassa syyskuusta toukokuuhun, joskin kasvihuoneissa lepotila purkaantuu jo aikaisemmin korkean lämpötilan ansiosta. Tekovalotus (yli 14 h/vrk) kuitenkin estää lepotilan.

Kirvasääskiä voidaan varastoida 8-10 asteessa muutaman päivän ajan.

Korkea ilmankosteus tehostaa kirvasääsken torjuntaa. Kirvasääsken muna vaatii 80-90%:n suhteellisen kosteuden kehittyäkseen kunnolla, ja aikuisetkin vaativat 70%:n ilmankosteuden. Lisääntyäkseen sääsket tarvitsevat yli 16 asteen yölämpötilan.