Matelijapunkit

Matelijapunkit loisivat lähinnä käärmeitä, mutta niitä voi löytää myös kilpikonnista, liskoista, krokotiileistä sekä muista matelijoista. Matelijapunkkien nuoruusasteet ovat vaaleita tai kellertävän ruskeita. Aikuiset matelijapunkit ovat 0,6 – 0,13 mm pituisia ja väriltään ne ovat tummanpunaisia, ruskeita tai mustia.

Punkit tekevät imentäreiän käärmeen suomujen välissä olevaan pehmeämpään nahkaan, jota kautta myös taudit pääsevät leviämään (mm. Aeromonas spp ja Inclusion Body Disease (IBD)). Matelijapunkit voivat myös toimia IBD-taudin levittäjinä.

Näkyviä matelijapunkin aiheuttamia oireita ovat kutinan aiheuttama hankautuminen terraarion kalusteita vasten, lisääntynyt vedessä kylpeminen, masentuneisuus ja laihtuminen. Matelijapunkkeja voi nähdä käärmeen nahan pinnalla kävelemässä ja imemässä verta.

Matelijapunkeilla on viisi eri elinvaihetta: muna, toukka, kaksi nuoruusvaihetta sekä aikuinen. Elinkierto munasta aikuiseksi vie yleensä noin 13–19 vuorokautta. Toukkavaihe kestää 1-2 vuorokautta, jonka aikana se ei pahemmin liiku eikä syö. Jokaisessa elinvaiheessa (pois lukien munavaihe) punkki tarvitsee matelijanverta, jotta se voi kehittyä seuraavan kehitysasteeseen. Aikuinen punkki elää jopa 40 vuorokautta. Matelijapunkki pärjää jopa 31 vuorokautta syömättä.

Aikuiset matelijapunkit munivat noin 20 munaa kosteaan ja lämpimään paikkaan. Aikuiset punkit syövät noin viikon välein ja munivat aina syömisen jälkeen. Elämänsä aikana yksi punkki munii noin 60–80 munaa. Munien väri vaihtelee valkoisesta ruskeaan. Yleisemmin munia löytyy kosteista ja pimeistä paikoista, harvemmin käärmeen päältä. 25 °C lämpötilassa munat kehittyvät 2-3 vuorokaudessa, mikäli ilmankosteus on yli 85 %. Optimilämpötila matelijapunkkien kehittymiseen ja lisääntymiseen on 24 – 29 °C. Ne myös viihtyvät hyvin kosteassa ilmassa (optimi 70 – 90 RH %). Kaikki matelijapunkkien kehitysvaiheet kuolevat yli 41 °C ja alle 2 °C sekä jos ilmankosteus laskee alle 20 RH %.

Lähde matelijapunkki artikkeliin: Biological services , Australia http://www.biologicalservices.com.au/mites/snake-reptile-mite-92.htm

Harsosääskipetopunkit

Harsosääskipetopunkkeja on jo vuosia käytetty kasvihuoneviljelmillä harsosääskitoukkien biologisessa torjunnassa mm. yrteillä ja salaateilla. Niitä käytetään myös kanaloissa kanapunkkien torjunnassa. Petopunkkien käyttö matelijapunkkeja vastaan on vielä kehitystyön alla, mutta asiakkailta saatujen palautteiden perusteella harsosääskipetopunkit ovat toimineet hyvin matelijapunkkeja vastaan.

Aloita matelijapunkkien torjunta puhdistamalla koko terraario ja kalusteet. Levitä petopunkit puhdistettuun terraarioon, erityisesti kohtiin, missä matelijapunkkeja on havaittu. Petopunkit ovat huomattavasti pienempiä kuin matelijapunkit, mutta useampi petopunkki käy yhden matelijapunkin kimppuun. Petoja tulee levittää runsaasti, jotta ne pystyvät pitämään matelijapunkit kurissa. Petopunkkilevitys suositellaan toistettavan 3-4 viikon kuluttua tai heti jos matelijapunkkeja ilmaantuu uudestaan.

Kysy tarkemmat levitysohjeet meiltä!

Ota meihin yhteyttä puhelimitse 050 309 0810 tai sähköpostilla tarhurinapu@biotus.fi

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Puh. (03) 438 3195 / 040 5703536
info(at)biotus.fi

Kotipuutarhurit (TarhurinApu)
050 309 0810

Biotus

TarhurinApu

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9