Yleisimmät kasvintuhoojat

Vihannespunkki

Vihannespunkit ovat 0,3–0,5 mm mittaisia, vihertäviä ja niillä on molemmissa kyljissä tummat täplät (talvehtimasta tulleet tai uusille isäntäkasveille levittäytymään valmistautuvat vihannespunkit ovat punaisia). Vihannespunkit esiintyvät usein pesäkkeinä lehtien alapinnalla. Ne imevät kasvisoluista kasvinesteitä ja syöntijäljet näkyvät lehden yläpinnalla kellertävinä pilkkuina, myöhemmin näkyy myös seittiä.

Ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis) ja sen toiminta

Aikuinen ansaripetopunkki on punainen, pitkäjalkainen ja noin 0,3 mm kokoinen. Munat ja nuoruusasteet ovat väritykseltään vaaleita, mutta ne muuttuvat punertaviksi vanhetessaan.

Ansaripedoille kelpaavat ravinnoksi kaikki vihannespunkkien eri kehitysvaiheet (muita kasvintuhoojia ansaripedot eivät syö). Ansaripedot voivat hävittää kaikki vihannespunkit  kasvustosta ja kuolla itsekin tämän jälkeen. Ansaripetopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin viikon (25°C). Aikuinen naaras munii vajaan kuukauden mittaisen elämänsä aikana 50–100 munaa. Kuivuudesta ansaripedot eivät välitä (optimikosteus > 60 %). Vihannespunkit puolestaan viihtyvät kuivassa ja kuumassa, joten kasvuston sumutus on eduksi petopunkeille.

Petopunkkien käyttöohjeet

Kasvintuhoojat tulee havaita mahdollisimman varhain. Levitä pedot suoraan kasvin lehdille, saastunta kohtiin reilummin petoja. Käyttömäärä vaihtelee saastunnan tason mukaan (20–50 kpl/m2). Kotioloissa kannattaa mieluummin levittää reilusti petoja kuin liian vähän. Levitys kannattaa tehdä mahdollisemman nopeasti petojen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan esim. keskipäivän helteessä. Ansaripetopunkkeja voidaan säilyttää 8–10 asteessa vaakatasossa 1–2 päivän ajan. Torjunnan teho alkaa näkyä noin kahden viikon kuluttua. Ansaripetoja voidaan käyttää ympäri vuoden. Ilmankosteuden tulisi olla yli 60%. Petopunkit eivät viihdy kuivassa huoneilmassa, joten emme takaa torjunnan onnistumista sisätiloissa.

Harsosääsket

Aikuiset harsosääsket ovat 3-5 mm:n mittaisia, hoikkia, tummia sääskiä. Niillä on helminauhamaiset, noin puolen ruumiin pituiset tuntosarvet. Harsosääskien jalat ovat pitkät. Siipien suonitukselle on tyypillistä siiven kärkeen päättyvä heinähankokuvio: hangon varsi alkaa siiven tyvestä ja piikit päättyvät siiven reunoihin. Harsosääsken toukat ovat jalattomia, vaalean läpikuultavia- valkoisia ja niillä on mustapääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm:n pituiseksi. Toukka koteloituu maahan.

Harsosääskien elämänkierto (muna, kolme toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen) kestää 3-4 viikkoa (24°C). Naaraat munivat 100-150 munaa viikon pituisen elämänsä aikana. Kuoriuduttuaan toukat elävät kasvualustan pinnalla, syöden pistokkaiden ja taimien hienoja hiusjuuria sekä kasvupisteen kallussolukkoa. Lisäksi sekä toukat että aikuiset harsosääsket syövät erilaisia leviä, sienirihmastoa sekä kaikenlaista mätänevää orgaanista ainesta.

Harsosääskipetopunkki (Hypoaspis)a sen toiminta

Hypoaspis -punkkien nuoruusasteet ja aikuiset ovat petoja. Ne lävistävät saaliinsa suuosillaan ja imevät tämän elinnesteet. Yksi punkki voi syödä 8 pientä harsosääskitoukkaa päivässä. Harsosääskipetopunkkien kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 20 vuorokautta (20°C).

Harsosääskipetopunkit ovat pitkäikäisiä. Ne säilyvät kasvualustassa jopa 2-3 kuukautta, jos niillä on tarpeeksi ravintoa saatavana Pitkäikäisyytensä ja moniruokaisuutensa takia Hypoaspis –punkit sopivat hyvin ennakkotorjuntaan.

Petopunkkien käyttöohjeet

Harsosääkipetopunkit sopivat nopean elämänkiertonsa ja pitkäikäisyytensä takia hyvin varsinkin ennakkotorjuntaan. Punkit levitetään kantoaineessaan pieniin kasoihin suoraan kasvualustan päälle. Jos ruukut ovat irrallaan toisistaan pitää jokaiseen ruukkuun laittaa oma kasa kantoainetta petoineen. Yleensä kertalevitys riittää.

Harsosääskipetopunkit ovat pitkäikäisiä: ne säilyvät ja lisääntyvät kasvualustassa jopa kuukausia, mikäli niillä on riittävästi ravintoa saatavilla. Ennakkotorjuntaan: 100-150 punkkia/m2 , lievään saastuntaan: 250 punkkia/m2  ja pahaan saastuntaan: 500 punkkia/m2 . Huom; harsosääskipetopunkki ei kestä säilytystä jääkaapissa.

Ripsiäinen

Ripsiäiset ovat pieniä, noin 1–2 mm mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Väriltään ne voivat olla mm. rusehtavia, kellertäviä tai mustia. Nuoruusasteet ovat värittömiä. Ripsiäisiä on useita eri lajeja, mutta pääpiirteissään aikuiset ripsiäiset näyttävät samalta: niillä on kaksi paria kapeita hapsureunaisia siipiä. Nuoruusasteet ovat siivettömiä.

Ripsiäinen munii kasvisolukkoon. Munat ovatkin hyvin suojassa mm. torjunta-ainekäsittelyiltä sekä pedoilta. Ripsiäiset esiintyvät yleensä lehtien alapinnoilla. Ripsiäisvioitus on ehkä helpompi tunnistaa kuin itse kasvintuhooja: hopeanhohtoiset laikut, joissa on mustia ulostepisteitä, ovat usein merkki ripsiäisistä.

Ripsiäispetopunkki (Amblyseius cucumeris) ja sen toiminta

Aikuinen ripsiäispetopunkki on noin 0,3 mm pituinen, väriltään kellertävän punertava. Nuoruusvaiheet ovat lähes värittömiä. Pedot juoksevat vikkelästi pitkin lehteä ja niitä voi olla vaikea havaita. Petopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 6–9 päivää (25°C). Pedot voivat elää kasvustossa useamman viikon ajan, mikäli niille on riittävästi ravintoa saatavilla, ja olosuhteet ovat muuten suotuisat (yli 65 % kosteus). Petopunkkien mieluisinta ravintoa ovat ripsiäistoukat. Aikuisia ripsiäisiä pedot eivät syö, niitä kannattaa pyydystää mekaanisesti keltaisilla liima-ansoilla.

Petopunkkien käyttöohjeet

Ripsiäiset tulee havaita mahdollisimman aikaisin. Levitä pedot suoraan kasvin lehdille. Petopunkkipakkauksessa on sekä aikuisia, nuoruusasteita että petopunkkien munia. Käyttömäärä vaihtelee saastunnan tason mukaan. Kotioloissa petoja on kuitenkin hyvä levittää reilusti, 300–500/m2. Levitä pedot mahdollisemman nopeasti niiden saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan esim. keskipäivän helteessä. Petoja voidaan säilyttää 8–12 asteessa 1–2 päivän ajan. Säilytä pakkaus vaakatasossa. Torjunnan teho näkyy noin kahden viikon kuluttua. Ripsiäispetopunkkien munat tarvitsevat vähintään 65 % kosteuden kuoriutuakseen, tätä alemmassa kosteudessa munat eivät kehity. Siksi petopunkit eivät välttämättä viihdy huoneilmassa. Emme takaa torjunnan onnistumista sisätiloissa.

Petopunkkipussit ripustetaan kasvin lehtihankoihin, mieluiten varjoisiin paikkoihin. Joka pussissa on pieni reikä, josta pedot lähtevät liikkelle, kun evääksi pakattu ruoka loppuu. Pussipedot lisääntyvät pusseissa ja leviävät kasvustoon jopa 4-8 viikon ajan, mikäli lämpötila ei nouse liian korkeaksi ja kosteus pysyy suhteellisen korkeana.  Huom! Pusseja ei kuulu avata!

kirvat

Kirvat ovat pehmeäihoisia, aikuisena 1,5-4 mm:n mittaisia, siivellisiä tai siivettömiä hyönteisiä. Kirvojen ruumis on pulleahko ja sen takaosassa on yleensä selkäputket. Kirvojen jalat ja tuntosarvet ovat pitkät ja hennot. Kirvojen nuoruusasteet muistuttavat aikuisia kirvoja, joskin ovat näitä kooltaan pienempiä.  Kirvat heikentävät kasveja imemällä niistä kasvinesteitä.  Kirvat lisääntyvät nopeasti. Lisääntyminen on usein neitseellistä ja naaraat synnyttävät eläviä poikasia (noin 60-100/naaras), jotka puolestaan alkavat lisääntyä jo viikon kuluttua syntymästään! Nuoruusvaiheiden välillä kirvat luovat nahkansa ja näitä irtonaisia nahkoja näkyykin usein myös kasvien lehdillä.

Kirvojen biologinen torjunta

Kirvoja voi torjua joko ns. ”vainokaissekoitus -putkiloilla” (ennakkotorjunta) tai pahemmissa saastuntatapauksissa harsokorennontoukilla.

Vainokaissekoitus-putkilot sisältävät eri vainokaislajeja, jotka loisivat monia eri kirvalajeja. ”VerdaProtect”-putkiloa voi esim. käyttää harrastajakasvihuoneissa. Pienillä aloilla levitetään yksi putkilo/harrastajakasvihuone, putkilosta kuoriutuu pitkällä aikavälillä (2–3 viikkoa) vainokaisia. Ennakkotorjuntaan. Korjaavaan torjuntaan suosittelemme esim. harsokorentotoukkia.

Harsokorentotoukat (Chrysopa spp.) toimitetaan tattarikuorirouheen seassa. Toukat kantoaineineen ripotellaan suoraan kirvapesäkkeiden päälle. Niitä voidaan  käyttää lähes kaikkien kirvalajien torjuntaan kotioloissa (tosin esim. isoruusukirva saattaa olla hankalasti torjuttava). Harsokorento toukat syövät jopa useita satoja kirvoja kehityksensä aikana. Kirvojen ohella harsokorennot syövät myös mm. punkkeja ja ripsiäisiä. Aikuiset harsokorennot eivät ole petoja vaan ne käyttävät ravinnokseen esim. siitepölyä ja mettä. Optimiolosuhteet harsokorentotoukkien käytölle on 22-25 asteessa, lämpötilojen kriittiset ylä- ja alarajat ovat 10 ja 35 astetta.

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Puh. (03) 438 3195 / 040 5703536
info(at)biotus.fi

Kotipuutarhurit (TarhurinApu)
050 309 0810

Biotus

TarhurinApu

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9